Uudenkaupungin Uusi kirkko
Uusgoottilainen tiilikirkko sijaitsee keskellä kaupunkia, jonne on helppo tulla hiljentymään ja kuulemaan jumalan sanaa.
Rauhankatu 3, 23500 Uusikaupunki
Avoinna: 2.6.–2.8.
ti klo 11.45–14 vapaaehtoiset (26.8. asti)
ke-la klo 11–17 kirkko-opas
su klo 12–16 (ei 19.-21.6.) kirkko-opas
Max 850 henkilöä
Esteettömyys
Esteettömyys alkaen viimeistään elokuun 2026 puolesta välistä. Vuorikadun ja Koulukadun puoleisessa sisäänkäynnissä on pyörätuolihissi.
- Esteetön tila
- Esteetön WC
- Hissi
- Huonokuuloiset huomioitu
- Induktiosilmukka
- Lähes esteetön tila
Tilan varustelu
- Kastemalja
- Piano/flyygeli
- Pöytiä
- Tuoleja
- Videotykki
- WC
- Äänentoistolaite
Varaus ja tiedustelut
Seurakuntatoimisto:
puh. 0507118505 ja 0507118503
uudenkaupungin.seurakunta@evl.fi
Avoinna ma-to klo 9-13
Poikkeuksia kesällä ja juhlapyhinä
Kesä 2026 vain puhelinpäivystys 1.6.-9.8. ma-ke klo 9-13
Historia
Lääninarkkitehti Chiewitzin tarkastuksen ja lausunnon jälkeen päätettiin luopua vanhan kirkon korjauksesta ja rakentaa kokonaan uusi kirkko. Monien neuvottelujen ja vaihtoehtojen jälkeen päädyttiin siihen, että kirkko rakennetaan torin vierellä olevalle tyhjälle tontille. Ja niin saatiin kirkko keskelle kylää.
Kirkkorakennus
Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1858 ja rakennus valmistui vuonna 1863. Kirkko otettiin käyttöön loppiaisena v. 1864 arvokkaassa vihkiäisjuhlassa. Silloisen maun mukaan kirkko rakennettiin tiilestä goottilaistyyliin. Tiilet tehtiin omassa kaupungissa ja kivijalan kivet hakattiin kaupungin kaduilta. Kirkosta tuli suuri, sinne mahtui 1300 henkeä – nykyisin tilaa on 1200 hengelle.
Merikaupungin kirkossa täytyy olla korkea torni, koska se näyttää merenkulkijoille tien kotisatamaan. Torni rakennettiin 56 metriä korkeaksi. Vielä nykyisinkin on olemassa kirjoittamaton sääntö, ettei saa rakentaa niin korkeaa taloa, että se peittäisi kirkon tornin. Vanhasta kirkosta siirrettiin uuteen kirkkoon kolme kirkonkelloa ja lisäksi ostettiin Könnin kello. Nyt yli 100 vuotta myöhemmin kello käy ei enää käy aivan tarkasti.
Kirkon sisustus
Seurakunta köyhtyi rakentaessaan kirkkoa, eikä kyennyt kustantamaan sisustusta. Sen ajan varakkaat seurakuntalaiset tekivät huomattavia lahjoituksia kirkolle.
Kolmeosaisen alttaritaulun lahjoitti leskirouva Maria Kristiina Andolin sillä ehdolla, että hänelle maksetaan neljän prosentin korko lahjoitushinnasta hänen kuolemaansa asti. Näin siksi että, leskirouvan varat menivät kaikki tähän lahjoitukseen ja hän olisi jäänyt puutteeseen. Alttaritaulu on kolmiosainen: keskiosa esittää Jeesuksen kirkastumista, oikealla puolella aiheena on ” Jeesus lasten ystävä” ja vasemmalla puolella ”Jeesus ja syntinen nainen”. Alttaritaulun on maalannut hovimaalari R. W. Ekman, jonka isä oli Uudenkaupungin pormestari.
Kirkon keskikäytävällä olevat barokkityyliset kyntteliköt siirrettiin vanhasta kirkosta uuteen kirkkoon. Konsuli Ramsell lahjoitti sivukäytävillä ja urkulehterillä olevat goottilaistyyliset kyntteliköt.
Urut
Erittäin arvokkaan lahjoituksen teki myös kauppias Gabriel Ceder kustantamalla kirkon 28-äänikertaiset urut, jotka tilattiin Marcussenin tehtaalta Tanskasta. Niitä asentamaan tuli urkujenrakentaja J. A. Zachariassen. Hän jäi kaupunkiimme ja oli huomattava vaikuttaja sekä liikemies. Zachariassen rakensi Suomeen 140 urut muuan muassa Raumalle, Poriin, Naantaliin, Lappeenrantaan ja Viipuriin. Lisäksi hän korjasi vuonna 1895 Turun Tuomiokirkon urut ja teki niihin huomattavia parannuksia.
Penkkijärjestys
Uuteen kirkkoon on laadittu vielä penkkijärjestys. Tämä lienee viimeisiä maassamme hyväksyttyjä penkkijärjestyksiä, eikä sitä oikein tarkasti ole koskaan noudatettu. Penkeissä 1-2 istuivat papit ja virkamiehet, 3-19 kaupungin vanhimmat porvarit skepparit, styrmannit, vaktmestarit ja luotsit, 20-22 maaseurakunta ja 23-32 merimiehet ja työkansa. Miehet oikealla ja naiset vasemmalla puolella.
